Junolle tein ensimmäisen jäljen tänään pellolle. Kinkkupätkän olivat murkut vallanneet, joten aloitettiin suoraan Berolle tarkoitetulta frolic-jäljeltä. Olihan siinä niin paljon syömistä 8 viikkoiselle. Lähes joka askeleelle Juno pisti makuulle vätkyttämään herkkua. Matkaa oli noin 10 metriä :D Mutta hienosti pikkupiru teki töitä, että nokka pelaa.

Millan kanssa menin jäljen taas tyylillä "lähdetään iltakävelylle". Matkaa oli muutama hassu kymmenen metriä, mutta hienosti Milla meni nokka maassa, joten tavoite täyttyi jälleen. Ensi kerralla kokeilen jo metsään pidempää jälkeä. Pitääkin nyt keskittyä pariksi viikkoa noihin metsälajeihin, kun ei ole juoksuisen kanssa kentälle menemistä.

Juno touhusi aivan onnessaan Beron kanssa koko päivän. Kyllä Millakin pennun kanssa leikkii ja painii sen mitä niitä nyt uskaltaa antaa riehua, kun kokoero on niin valtava vielä. Pennun ego tosin on kyllä ihan samoissa mitoissa Millan kanssa. Berokin oli ihmeissään kun pentu niin kovasti poikaa komensi :) Ääntähän tästä tytöstä lähtee... Tosin torstain yksinolot sujui jo varsin hienosti. Ei kuulunut huutoa/ulvontaa lähtiessä eikä kotiin tullessa.