Päästiin Olkijoelle metsään lenkkeilemään. Hanki kantoi koirat hyvin ja meitä raskaampiakin jaksoi moottorikelkan jäljet kantaa. Tahtoo edelleen asumaan noiden polkujen varteen! Mukana oli Juno, Milla ja Bero-collie.

Nähtiin lenkillä heppoja ja eihän meidän kaupunkitollot ole sellaisia koskaan metsässä tavanneet... Huuto oli kauhea, mutta onneksi hepat oli kuulemma tottuneet haukkuviin koiriin. Parasta/kamalinta oli, kun Bero lähti heppoja kohti hirveen vahtihaukun kans eikä pysähtyny enneku se saatiin juosten kiinni karvoista (5-10 metriä ennen hevosia)... Kukapa ois uskonu colliesta... Belginpöllöt oli tyytyväisenä selän takana ja sieltä haukkuivat...

Tytöt keskusteli keulapaikasta ahkeraan... En ois ikinä uskonu näkeväni kuvassa meidän koiria tän näkösenä...

Juno räkytti ihan kiitettävästi, mutta Milla ei antanut keppiään.

Ainut onnistunut (eli kokonainen koira kuvassa) vauhtikuva saatiin Junosta. Pitäis oikeesti raskia ostaa parempi kamera...

Osattiin me välillä nätistikin olla... Ettei nyt luulla, että meidän belgit jotain painajaisia olis...